Viidenkympin villitys: mies keksi testosteronin ja Tinderin, mutta unohti vaimon

Miehelleni iski päälle se kuuluisa viidenkympin villitys. Hän aloitti silloin testosteronikorvaushoidon ja ilmoitti että seksiä on saatva enemmän – joko minulta tai sitten hän hakisi sitä muualta. Minua ärsytti erityisesti tuo ilmoitus. Ei niinkään se, etteikö seksiä olisi voinut olla enemmänkin, vaan se, että vastuu seksielämän ylläpitämisestä kaadettiin minun harteilleni. Hänelle itselleen ei ilmeisesti edes juolahtanut mieleen, että hän voisi itsekin tehdä jotain seksielämämme parantamiseksi. Nyt, useampi vuosi myöhemmin, kun olemme asiasta yhä keskustelleet, hän on myöntänyt, ettei hänelle koskaan tullut mieleen, että hänen pitäisi tehdä jotain toisin. Hän oli lähinnä miettinyt, mikä minussa on vikana.

Samoihin aikoihin hän päätti järjestää isot 50-vuotisjuhlat. Tästä kehkeytyi vähitellen niin iso riita, että hän tulosti minulle eropaperit. Riita kärjistyi, kun ihmettelin, miksi hän halusi pitää juhlansa kesällä etukäteen, vaikka hänen syntymäpäivänsä oli vasta syksyllä. Olisinhan minä voinut antaa asian olla, mutta juhlien ajankohta ärsytti minua niin paljon, että riita oli väistämätön. Lopulta emme puhuneet toisillemme mitään koko keväänä. En muista tarkkaa ajankohtaa, milloin hän toi eropaperit allekirjoitettavaksi pöydälle. Sen muistan, että sanoin hänen voivan hoitaa eron ilman minua ja ihmettelin, eikö olisi järkevämpää hankkia ensin asunto ja sitten vasta ero.

Mieheni syntymäpäiväjuhlat koittivat, ja hän oli pyytänyt äitinsä ja veljensä emännöimään tilaisuutta. Minulle ei ollut kerrottu juhlista sen kummemmin, mutta tunsin mieheni ja tiesin, että siellä viina virtaisi ja paljuilu jatkuisi aamuun asti. Hiljaa itsekseni tilasin hänelle syntymäpäiväkakun ja menin perässä juhliin. Paikalla oli tuttuja sukulaisia, joten ilta kului nopeasti mukavassa jutustelussa. Mieheni ei sanonut minulle sanaakaan koko illan aikana, eikä meistä otettu yhtään yhteistä kuvaa. Hän ei myöskään esitellyt minua yhdellekään minulle tuntemattomalle ystävälleen. Se satuttaa minua yhä – hän osoitti niin selkeästi, mikä paikkani hänen elämässään oli, vaikka en oikeastaan muuta odottanutkaan. Myöhään illalla lähdin kotiin hoitamaan koirat ilman minkäänlaista huomiota mieheltäni. Aamulla palasin juhlapaikalle auttamaan siivouksessa. Mieheni tuli minua vastaan mökin ovella ja sanoi, että paikka oli jo pitkälti siivottu eikä minua oikeastaan tarvittu. Kävin kuitenkin katsomassa, ja vessat olivat tietysti siivoamatta, joten tartuin hommiin. Hiljalleen autoin vielä saamaan paikat kuntoon ja lähdin kotiin.

Myöhemmin samana päivänä mies tuli nukkumaan krapulaansa pois. Tästä kaikesta jäi parisuhteeseemme haava, joka ei ole vieläkään täysin parantunut, vaikka tapahtumista on jo aikaa. Menneet on jätetty taakse, mutta niitä ei ole käsitelty. Noin kuukausi myöhemmin, kun jonkinlainen laiha sopu oli saavutettu, mies innostui liittymään Tinderiin. Hänen jutuistaan ymmärsin, että hän oli kuullut työkavereiltaan sovelluksesta ja oli utelias kokeilemaan. Keväällä aloitettu testosteronilisä oli kasvattanut hänen itsetuntoaan, ja hän halusi selvittää, mitä "naismarkkinoilla" olisi tarjolla – ihan vain testatakseen, olisiko hänellä vielä vientiä. Näin minä sen ymmärsin, ja hän tuntui olevan kiinnostunut myös siitä, keitä sovelluksessa ylipäänsä oli. Minäkin luin hieman artikkeleita Tinderistä ja huomasin, että siellä oli monenlaisia käyttäjiä. Yksi ryhmä oli juuri näitä keski-ikäisiä, jotka halusivat testata omaa markkina arvoaan, sinkkuna. Sanoin hänelle, että lataa vaan se sovellus – eihän se juuri eroa muista deittisivustoista, joilla hän oli vuosia aiemmin viettänyt aikaansa. Tästä Tinder-aiheesta taisi syntyä jonkinlainen sanaharkkakin lopuksi. En vieläkään tiedä, löysikö hän sieltä ketään. Myöhemmin syksyllä aloitimme kuitenkin yhteisen projektin onlyfans sivustolla, ja elämään tuli paljon uutta – suurimmaksi osaksi hyvää, ainakin toistaiseksi.