Toisen käynnin brassi tarina: Sileydestä sänkeen ja takaisin

Brassin jälkeen aloin miettiä, kuinka kauan tämä sileys kestää. Noin viikon verran alue pysyikin kohtuullisen karvattomana, mutta sitten karvankasvu alkoi pikkuhiljaa näkyä. Päivä päivältä sain katsella, miten sänkeä puski läpi. Positiivista tässä oli kuitenkin karvan laatu: se oli ohutta, vaaleaa ja pehmeää. Toisen viikon lopussa peitettä oli jo kertynyt runsaasti, ja mietin, millainen turkki ehtisi kasvaa ennen neljän viikon taukoa. Karva pysyi kuitenkin pehmeänä, eikä se pistellyt tai kutissut – se oli tässä kokemuksessa ehdottomasti plussaa. Kolmannen viikon lopussa karvaa oli jo kuin normaalissa, ajelemattomassa alapäässä. Sokeroijan sanat siitä, että karva alkaisi kasvaa kolmen viikon päästä, eivät kohdallani pitäneet kovinkaan paikkaansa. Tai ehkä hän tarkoitti poistettua karvaa, mutta alueella oli tietysti muitakin karvoja eri kasvuvaiheissa, joten täysin karvatonta aikaa kesti vain se viikko. Neljännellä viikolla en enää jaksanut edes miettiä asiaa. Sen sijaan pohdin, kannattaako tätä jatkaa, kun karvattomuus on niin lyhytaikaista.

Viimein koitti toisen brassin aika. Ennen hoitoon menoa tarkistin tilanteen, ja kyllä, poistettavaa oli paljon, mutta karva oli kuitenkin hentoisempaa. Jostain syystä olin kehittänyt itselleni kovan paniikin ennen tuota hetkeä – mietin, kuinka kivuliasta se mahtaisi olla. Paikalle saapuessani ja vielä vessassa käydessäni selkääni valui jo tuskan hiki. Sama sokeroija otti minut vastaan ja kehotti käymään pedille. Housuja riisuessani kerroin hänelle, että jostain syystä jännittää kamalasti. Hän katsoi minua ehkä hieman ihmeissään ja tuumasi, että eihän tämä kivaa ole. Kiipesin kuitenkin reippaasti hoitopöydälle ja vastasin kysymykseen, että mennään vain ripeään tahtiin. Sokeria levitettiin bikinialueelle, ja tunsin, miten se venytti ihoa kivuliaasti pitkien karvojen takia. Repäisy kirpaisi, ja sanoin sen ääneen, kun sokeroija kysyi, kävikö kipeää. Hän eteni kuitenkin nopeasti, ja pian huomasin, että kipu oli huomattavasti vähäisempää – varmaan hennon karvan ansiosta, sillä tunne oli lähinnä nipistelyä. Totutusti kääntyilin molemmille kyljille ja selälleni. Nyt sokeroitiin selkeästi enemmän vain menemään, kosketellen häpyä ja ympäröivää aluetta. Vielä yksi kierros molemmille kyljille, lopuksi nypittiin pinseteillä, ja se oli siinä. Koko homma kesti maksimissaan 20 minuuttia. Tyytyväisenä nousin pediltä pukemaan stringit. Vilaisin paikkoja peilistä, ja nahka punoitti kovasti, mutta kuumotusta tai turvotusta ei tällä kertaa tullut.