Nyt jo vaihdevuodet?

Jos puhuttaisiin vaihteeksi aikuisten juttuja naisena olemisesta. Kukaan ei kertonut, että esivaihdevuodet alkavat kerrasta, eivät hiljalleen hiipien. Yhtenä päivänä vain saa ahaa-elämyksen: onko tämä nyt sitä? Unettomat yöt – tai oikeammin se, kun heräät yhtäkkiä yöllä yhdeltä etkä saa enää unta. Kaveri kuorsaa tyytyväisenä vieressä, kun itsellä on kuuma ja tissiväli märkänä. Talvella iho alkoi kuivua, eikä mikään rasva enää tunnu auttavan. Silmät kuivuvat päähän. Treenistä palautuminen huononee, ja keho muuttuu. Kaikki tuntuu valuvan alaspäin – kasvot, vartalo, tissit, perse. Ennen kiinteä ja kimmoisa iho on nyt kuiva ja uurteinen.
Surullisinta oli huomata limakalvojen kuivuminen. Seksin jälkeinen kirvely ja polttelu alapäässä veikin gynekologille. Tuntui kurjalta, kun gynekologi sanoi, että limakalvot ovat ohuet ja siksi oireilevat. Joustavuus katoaa sieltäkin. Tätäkö tämä nyt sitten on. Myös itsetunto koki kolauksen, kun huomasin, että limakalvojen kostuminen on hitaampaa. Siitä alkoi kierre: esileikin aikana pelotti, etteivät paikat kostu, ja samalla huomasin alapään tuntoherkkyyden vähentyneen. Se ihana orgasmiherkkyys oli kadoksissa. Mitä mies siihen sanoisi? Mielialanvaihtelut ovat kuin pahimmalla teini-iällä, ja tässä yhteiskunnassa, joka ihannoi nuoruutta, omien kasvojen rypyt ja ihon veltostuminen ottavat koville. Mieheni sanoi kerran, että olet kaunein kedon kukka, ja minä naurahdin, että älä valehtele. Uskon, että hän tarkoitti sitä, mutta eihän tämä rapistunut ulkonäkö enää haluja herätä. Ne ovat ne muut asiat.
Useita kertoja yritin ottaa vaihdevuodet puheeksi miehen kanssa. Häneltä kesti kuukausia sisäistää, että olen tosissani. Hän jotenkin koki sen "mummotautina", josta aikaisemmin puhuttiin pilkallisesti. Onneksi viimeisen vuoden aikana tähän on alkanut tulla muutosta. Keski-ikäiset naiset kertovat kokemuksistaan ja voimaantumisestaan. Yhteiskunnassa tarvitaan muutosta, jotta keski-ikäinen nainen ei kuuluisi roskakoriin vaan voisi olla arvokas ja tarpeellinen. Tarkoitan esimerkiksi sitä, että keski-ikäisiä naisia ei enää näy asiakaspalvelutyössä, ja töitä on muutenkin vaikeampi saada kun ikää on yli neljäkymmentä. Työnantajat haluavat palkata nuoria naisia, jotta yrityksen imago vaikuttaisi nuorekkaalta. Kokemusta ja ammattitaitoa arvostetaan vähemmän. Ennemminkin ajatellaan että pitkällä työuralla rautaiselle ammattilaiselle joudutaan maksamaan enemmän palkkaa. Hoitoalalla aiemmin oli töitä kokeneille hoitajille, mutta en tiedä, mikä tilanne on nykyään.
Olen liittynyt ryhmiin, joissa käsitellään vaihdevuosia, esimerkiksi korvaushoitoa ja hormoneja. Voi, miten monimutkaista se voikaan olla! Viimeistään tässä vaiheessa on pakko miettiä omia ruokailutottumuksia, jos ei halua vyötärön kasvavan. Siihen vaikuttavat stressi, palautuminen ja hormonit. Stressillä on valtava merkitys hyvinvointiin. Ennen jaksoin vetää useamman jumpan peräkkäin, mutta nyt on pakko miettiä rauhallisempia lajeja, jotta keho ehtii iltaisin rauhoittua ja uni palauttaa. Kahvinjuontia pitää vähentää, koska myöhäinen kofeiini vaikuttaa uneen. Kuntosali ja lihasten treenaaminen ovat kuitenkin kannattavia. Kehon kivut helpottavat, kun lihaksissa on voimaa pitämään ryhtiä yllä. Myös jatkuva ketutus, korvaantuu hyvänolon hormooneilla. Keho ei enää toimi kuten parikymppisenä. Lempeä liikunta yhdistettynä hyvään palautumiseen ja proteiinipitoiseen ruokavalioon tuntuu olevan personal trainereiden ohje yli nelikymppisille naisille.
Voimaharjoittelun etuja ovat: se vahvistaa luustoa, auttaa painonhallinnassa, ylläpitää lihasmassaa, vähentää vaihdevuosioireita kuten kuumia aaltoja ja yöhikoilua, kiihdyttää lepokulutusta, vahvistaa lantionpohjaa, laskee verenpainetta ja ehkäisee elintapasairauksia. Lisäksi se parantaa tasapainoa, unen laatua ja elämänlaatua nostamalla mielialaa.
Mutta mistä kaivaa motivaatio, kun päällä on väsymys, aivosumu ja ketutus?