Brassi sokerointi: Ensikertalaisen kokemukset kivusta, valmistautumisesta ja vinkeistä

Kävinpä sitten elämäni ekassa brassi-kokeilussa. Mirrini on karvattomana ollut kymmenisen vuotta, koska mieheni siitä aika ajoin vihjaili. Enhän minä hölmö osannut tätäkin yhdistää siihen pornoaddiktioon, mutta näin jälkiviisaana niin siitähän se johtui. Itse hän kyllä antoi karvojensa rehottaa. Nyt OF:n myötä tähän on tullut muutos ja söpöllä sängellä alapää hänelläkin on. Onhan sitä munaa paljon mukavampi imeä kun ei suu ole täynnä karvoja. Alapään karvattomuus on kuitenkin syntynyt tähän asti sheivaamalla. Aloin kuitenkin kyllästymään siihen sänkeen joka piikikkäänä puski ihosta läpi jo seuraavana päivänä.

Valmistauduin siis hyvin ja varasin ajan hyvissä ajoin itselleni sopivana päivänä kahden viikon päähän viimeisimmästä sheivauksesta. Alku karvojen kasvattelu meni ihan hyvin, kunnes puolen viikon jälkeen alkoi se pistely ja kutina. Pistely taisi viikon jälkeen jo helpottaa, mutta se kutina. Mirrini kutitteli välillä niin paljon että olin jo valmis luovuttamaan ja sheivaamaan. Viimeisenä iltana ennen sokerointia jo ihmettelin, miten sitä puskaa on aikoinaan pystynyt pitämään. Iho oli kai niin tottunut karvoihin ettei se kutissut. Ennen sokerointia ohjeena oli että mirri pitää kuoria ja kosteuttaa muutamaa päivää ennen sokerointia. Näinpä siinä tuli tehtyä.

Aikaa varatessa valitsin tekijäksi keski-ikäisen naisen. Ajatuksena se että hänellä on kokemusta jolloin homma onnistuu nopeasti ja myös ettei tarvitse hävetä omaa roikkuvaa alapäätä jonkun nuoren kauniin naisen edessä. Mieheni kysyessä että kenelle olet menossa ja tämän hänelle perustellessani näin tuumasi jälleen ettei hän tykkää kun puhut itsestäsi rumasti. Hieman siinä otin kierroksia ja sanoinkin kireästi että ymmärrän että sinä haluat mennä esittelemään miehuuttasi nuorelle naiselle. Hänen vastaus oli ettei hänestä siihen olisi. Okei ja jatkoin että en hauku itseäni. Enkä koe haukkuvani. Sanon vain kuinka asia on. Jos häpyhuulet roikkuu outiena mirristä, niin eihän se pieneksi innieksi muutu vaikka kuinka niin väittäisin. Kuulemma ei pitäisi sitten sanoa mitään. Aha eli ensin hän kysyi ja kun vastaukseni ei miellyttänyt häntä niin olisi pitänyt olla hiljaa. Tää on just tätä et mitään totuutta asioista ei saa sanoa, asiat vain katoavat, kun niistä ei puhuta.

Saavuin paikalle noin kymmenen minuuttia etuajassa. Hoitola oli kaunis vanha rakennus ja sisustus oli lämmin sekä kutsuva. Nainen seisoskeli tiskin takana ja toivotti tervetulleeksi. Kysäisi nimeäni ja vastasin et Minna. Oikein. Tuletkin sitten minulle. Jätä kengät ja takki tuohon naulakkoon ja wc on tuolla nainen viittasi minusta oikealle. Kiitos, minäpä käyn. Voinko ottaa takin huoneeseen varmistan vielä. Toki hän vastaa. Wc:ssä tsemppaan vielä itseäni ja palaan aulaan. Minna voidaan jo aloittaa. Ok. Menen huoneeseen, joka on iso. Oma pikkuruinen koppi työtilanani menisi varmaan kolmesti tän sisään. Nainen viittaa pehmeää sinistä nojatuolia kohti. Siihen voit jättää housut hän sanoo ja kysyy. Että brassiin, mistäs moinen? Hämmennyn hieman ja alan takellellen selittää että olen vuosia ajatellut et pitäisi käydä kokeilemassa. Aha hän vastaa. Mietti varmaan et mikä tuo keski-ikäinen nainen brassiin. Oisko kenties uusi nuori mies tulossa kylään. Jatkan että olen käynyt jotain yli viisi vuotta sitten itsekin tän sokerointikoulutuksen ja biknirajat on siellä otettu, joten tiedän vähän mihin olen tullut ja lisään hermostuneena etten oikeastaan taida tietää. Noo, laitetaan ovi lukkoon niin et pääse karkuun tuumaa nainen. Riisun lopuksi stringit tuolille ja kiipeän pehmeälle hoitopöydälle paikat paljaana. 

On orpo olo maata selällään alapää paljaana pedillä, kun nainen sytyttää vielä lisä rengasvalon. Olen kasvattanut karvaa kaksi viikkoa kuulen vielä kertovani. Nii et oot sheivaillut, no se karvahan kasvaa sit piikkinä hän sanoo. Sokeroinnin jälkeen karva tulee ulos pehmeänä. No ootkos valmis niin aloitetaan. Toiset haluaa et nopeesti saadaan karvat pois ja toiset haluaa hengitellä välillä. Sanot sitten vaan. Joo. vastaan. Vedä vielä tuota masua ylöspäin niin iho kiristyy. Laitan kädet vatsamakkaralle ja kiskon nahkaa kireeksi. Ei tarvi kovasti painaa saan vielä ohjeistuksen. Naurahdan. Nainen kaataa iholle jotain kylmää ja putsaa sen paperilla. Luulen että oli puhdistusainetta. Ei kertonut. Katselen kattoa tai saattoi ne silmät olla kiinnikin kun odotan ensimmäistä repäisyä. Sieltähän se tulee. Naisen kädet toimii näppärästi. Vetoveto jaolla sokeri kiinnittyy ja huiskaus kun massa irtoaa. Sama uudelleen. Vielä ihan ok, mietin. Nainen aloittaa bikinirajoista ja etenee tahdikkaasti. Välillä nipistää enemmän. Kun on edetty häpykummulle niin kipu on jo huomattavasti enemmän. Jalkojen lihakset on hapoilla kuin kovassa treenissä ja pakarat puristuu yhteen. Hengitelläänpä välillä kuulen äänen sanovan. Ja taas jatketaan. Aikaa ei varmaan ollut kulunut kuin viisi tai kymmenen minuuttia vaikka mielessä aika tuntui pitkältä. Katso kuin sileää nainen sanoo ja kurkkaan häpykumpua. Huokaan mielessäni tyytyväisenä et ollaan jo näin pitkällä. 

Käänny nyt kyljelleen. Alempi jalka suoraksi, päälimmäinen koukkuun sinne ylös ja ota pakarasta kiinni. Okei, hieman nolottaa levittää siinä paikat auki, mutta se sokerointi ja repäisy tekee sen ettei sitä edes enää muista. Viitisen minuuttia. Välillä sattuu ja välillä on taas helpompaa. Ja toiselle kyljelle. Sama asento ja pakarasta kiinni. Nainen juttelee mukavia, etten kiinnittäisi työskentelyyn niin paljon huomiota. Kertoo talon historiasta ja tulevista jouluavajaisista keskustassa. Välillä kyselee minun työstä ja miten itse jaksan. Yritän osallistua keskusteluun kuin johonkin normaaliin juttuhetkeen vaikka toisen nenä on alapäässäni. En kyllä kertaakaan katsonut tätä levitystä. Nyt selälleen. Nyt sitten tuntuu nainen sanoo, kun on tipauttanut jalkani haralleen pedin molemmin puolin. Purista vaikka petiä hän ehdottaa. Ja repäisy. Kyllä kirpaisi, mutta meni jo. Nyt jatketaan vielä tästä molemmin puolin kohti haaruksia. Tunne on jotain käsittämätöntä, miten menee nainen kysyy ja alan nauramaan kivusta hervottomasti, kun siihen on niin vaikeaa vastata. Kikattelen siinä ettei tää kivaakaan oo tai mihin oon oikein tullut. No eipä niin hän vastaa ja jatkaa työtään. Nainen näyttää välillä sokeri massaa kädessään et kato kuin hyvin lähtee juurineen. Karvahan on näin ekakerralla tosi paksua hän lisää. Tuijotan hänen sormessaan olevaa kellertävää massaa josta tököttää piikkejä pystyssä kuin siilellä. Paitsi piikit on valkoisia tai kirkkaita, mutta kyllä paksuja kunhan saan näköni kohdistettua niihin ja erotan ne kunnolla massasta. Vielä saan kääntyillä molemmille kyljille ja kurkkaan kellosta aikaa ja huomaan olleeni pedillä 20 minuuttia. Vielä lopuksi käännyn taas selälleen. Otan noi vahvimmat vielä pinseteillä kun eivät tartu sokeriin nainen sanoo lopuksi. Tää aiheuttaa pientä epäröintiä mielessäni. Minusta kulmakarvojen nyppiminen kosmetologilla on kivuliasta niin mitäs tää sitten on. No pääsen nyt kunnolla tutustumaan mitä se nipistely on kun nainen alkaa niitä nyppimään. Todellakin jalat on puuduksissa kun puristan petiä tuskissani. 

Ennätän mielessäni ajatella että lopettais jo, kun hän tuumaakin että laitetaan vielä hoitovoide. Hän sumuttaa jotain viileää ja lisää voidetta taipeisiin. Nyt ollaan valmiit. Haluatko varata uuden ajan hän vielä jatkaa lausetta. Olen sen verran pökerryksissä toimenpiteestä etten osaa vastata. Eihän jäänyt traumoja. Eiei. Kyllähän mä tiesin että sattuu ja joo kyllähän mä tuun uudestaan lisään. Tänään ei sitten saunaa ja anna ilmakylpyjä. Nuku myös ilman pikkareita hän antaa ohjeita. Entä voinko sheivata ennen seuraavaa kertaa saan kysyttyä, kun tuo kahden viikon kasvatus aiheutti niin kovaa kutinaa. Ei ei saa sheivailla, mutta jos seuraava kerta on vasta neljän viikon päästä niin puskahan on valtava kysyn. Karva alkaa kasvamaan vasta kolmen viikon päästä ja tulee ihosta pehmeänä. Ei kutise nainen kertoo. Nyt olisi myös hyvä kuoria ihoa viikottain jotta ei tule karvatupentulehduksia, hän jatkaa. Nainen poistuu huoneesta sanomatta mitään ja jään hieman ymmälläni yksin. Puen päälle ison kokovartalopeilin edessä. Olen sen verran yhä sekaisin ettei tule peilailtua karvattomia paikkoja peilin edessä. Kai minä sitten lähden naisen perään mietin ja vedän takin päälleni. Ovesta ulos mennessä nainen odottaakin tiskin takana. Meni niin hyvin et laskutan tuon normi hinnan hän sanoo. Okei ja katotaan se uus aika. Maksettuani ja uuden ajan varattua toivottelen päivän jatkot ja lähden. 

Autolle kävellessä huomaan alapään kuumottelevan housuissani. Mietin että mitenkähän se nussiminen kun tulen kotiin. Mies oli ennen lähtöä erittäin kiimaisen oloinen ja hieroi pilluani innokkaasti. Olin itsekin niin halukas että olisin voinut laueta siihen hänen syliinsä kun hieroi kovalla munallaan minua. Meillä oli ollut riitaa alkuviikosta ja kuivakausi oli venynyt viikon mittaiseksi. Mies oli joutunut pidättäytymään seksistä enemmänkin koska kävi labroissa alkuviikosta ja ihmettelin kun hänellä ei tuntunut libido nousevan ollenkaan. En kuitenkaan suostunut panemaan ennen lähtöä, koska en halunnut olla tuossa pöydällä paneen näköisenä, vaikka mällit olisi ammuttu naamalle.